Talous

Islannilla menee lujaa

Islannissa talous ja väestö kasvavat muita pohjoismaita nopeammin. Talouskasvu on ollut jo kymmenen vuoden ajan kaksi kertaa nopeampaa kuin euroalueella. Pörssikurssit ovat kohonneet 50 – 60 prosenttia vuodessa. IMD World Competitive Yearbook 2006 on arvioinut Islannin olevan Euroopan kilpailukykyisin ja maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa. Väestömäärään suhteutetun kansantuotteen ja ostovoiman mukaan Islanti on kivunnut maailman viidenneksi rikkaimmaksi valtioksi.

Elintaso on korkeampi kuin Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa ja se näkyy muun muassa runsaana ylellisyystavaroiden kulutuksena. Valtaosa kulutustavaroista ja koneista tuodaan ulkomailta, sillä maassa on varsin vähän omaa teollisuutta. Sen sijaan energiaa on runsaasti ja se on halpaa. Sähkö tuotetaan vesivoimalla ja kaukolämpö saadaan maankuoren alla olevien magmapesäkkeiden kuumentamasta pohjavedestä.

Kalateollisuus muodostaa edelleen Islannin viennistä 60 prosenttia, mutta ala työllistää vain 10 prosenttia. Alumiiniteollisuus jatkaa voimistumistaan, samoin matkailu. Myös ict-teollisuus on voimakasta. Vuoden 2006 alussa islantilaisten pörssiyritysten yhteenlaskettu markkina-arvo oli noin 20 miljardia euroa, mikä vastaa 186 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaava luku oli 125 prosenttia. Maan suurimmat pörssiyritykset ovat pankkeja sekä lääke-, palvelu- ja vähittäiskaupan yrityksiä.

Nopea vaurastuminen näkyy kaikkialla. Missään muussa pääkaupungissa ei näe liikenteessä niin paljon upeita, suurilla renkailla varustettuja maastoautoja kuin Reykjavikissa. Ihmiset ovat muotitietoisia ja istuvat iltaa hintavissa trendiravintoloissa. Coca Colan kulutuksessakin islantilaiset ovat nyt maailman johtava kansa. Maan sisäinen muuttoliike on ollut voimakasta ja 300 000 islantilaisesta jo noin kaksi kolmasosaa asuu pääkaupunkialueella. Rakennustyömaiden nostureita näkee kaikkialla. Uusia asuintaloja, hotelleja ja kauppakeskuksia rakennetaan Reykjavikiin ja sen lähiympäristöön runsaasti. Työttömyyttä ei juurikaan ole ja rakennustyöläisiä haalitaan Puolasta, Baltian maista tai Aasiasta.

Maailmalla on seurattu ja ihmetelty sitä, kuinka islantilaiset sijoittajat ovat nousseet merkittäviin rooleihin yritysjärjestelyissä. Rikkaat islantilaiset nurkanvaltaajat ovat kaapanneet tunnettuja eurooppalaisia yrityksiä ja omistavat nyt kauppaketjuja, lentoyhtiöitä, investointipankkeja ja teleyrityksiä. Suomessa he ovat ostaneet muun muassa Finnairia ja Elisaa. Rymättylässä toimiva Boy-sillistä tunnettu kalasäilykkeiden ja –jalosteiden tukkuliike Boyfood Oy siirtyi viime keväänä islantilaisten omistukseen. Kaupthing on kasvanut Helsingissä täyden palvelun investointipankiksi. Islantilaiset sijoittajat ovat olleet ostoksilla myös Tanskassa, Norjassa ja erityisesti Englannissa. Islantilaisten omistamissa yrityksissä Englannissa ja Norjassa työskentelee yli 100 000 työntekijää.

Islannin talousihme on henkilöitynyt neljään nuoreen liikemieheen, joista Thor Björgolfsson on Islannin rikkain mies. Hän asuu nykyisin Lontoossa ja talouslehti Forbes on arvioinut hänen omaisuutensa arvoksi 1,8 miljardia euroa. Björgolfsson rikastuminen alkoi Pietarista, jonne hän perusti pullotehtaan, möi sen Pepsille ja sijoitti rahansa Bravo-yhtiöön. Bravon oluista ja longdrinkeista tuli suuri menestys ja Heineken osti yrityksen neljä vuotta sitten. Tämän jälkeen Björgolfsson osti 45 prosenttia Islannin toiseksi suurimmasta pankista Landesbankista ja lähti valloittamaan maailmaa.

Islannin talouden viimeaikaista kehitystä ovat leimanneet äkilliset muutokset. Islanti on maailman pienin talous, jolla on oma vaihdettava valuutta. Islannin kruunun voimakkaat vaihtelut ovat aiheuttaneet epävarmuutta rahamarkkinoilla.

Viime vuosina Islannin talouteen on ilmaantunut ylikuumenemisen merkkejä, mille ovat tyypillisiä voimakas liikakysyntä, asuntojen hintojen kiihkeä nousu ja inflaation nopeutuminen. Kun inflaatio oli vuonna 2003 alle 3 prosenttia, on se tänä vuonna noussut jo 8 prosenttiin. Islannin keskuspankki on joutunut nostamaan ohjauskorkoa, joka on nyt ennätykselliset 13,75 prosenttia. Maan ulkomainen velka on 300 prosenttia kansantuotteesta. Tosin hallituksen mukaan tämä luku antaa väärän kuvan tilanteesta, sillä islantilaisten yritysten velkaantumista ei tule verrata kotimaiseen bruttokansantuotteeseen, koska suuri osa omistuksista on ulkomailla.

Viime helmikuussa kansainvälinen luottoluokitusyhtiö Fitch varoitti Islannin taloutta uhkaavista vakavista riskeistä. Asiantuntijoista Danske Bankin analyytikot maalasivat synkimmän ennusteen ja arvioivat raportissaan Islannin luisuvan kohti äkillistä lamaa. Rahamarkkinat hermostuivat ja ulkomaiset suursijoittajat ryhtyivät kotiuttamaan varojaan Islannista. Kruunu romahti 20 ja osakekurssit 25 prosenttia. Islannin kauppakamari katsoi aiheelliseksi tilata Columbian yliopiston professorilta Frederic Mishkin’iltä analyysin Islannin taloudesta ja finanssipolitiikasta.

Kansainvälinen valuuttarahasto näkee vaaran merkeistä huolimatta Islannin kansantalouden tulevaisuuden näkymiä loistavina. Sen mukaan Islannin talouden vahvuuksia ovat avoimet ja joustavat markkinat, voimakkaat instituutiot ja se, että luonnonvarat ovat hallinnassa.

Islanti on määrätietoisella talouspolitiikalla synnyttänyt talousihmeen ja näyttänyt, että pienikin voi olla kaunista. Mikä on Islannin talouskehityksen seuraava askel? Kruunun epävakaa kurssi on ainakin lisännyt elinkeinoelämän kiinnostusta euroa ja EU-jäsenyyttä kohtaan.

LINKKEJÄ

• Trade Council of Iceland
• Invest in Iceland Bureau
• Ministry of Fisheries
• Central Bank of Iceland
• Iceland Export Directory
• Ministries of Industry and Commerce