Yleistä

Islannin alueellista hallintojärjestelmää ei voi suoraan verrata muiden Pohjoismaiden vastaaviin järjestelmiin, sillä sen kehitys on ollut erilainen. Yhtenä syynä tietenkin on väkiluvun pienuus, v. 2005 lopussa islantilaisia  oli vajaa 300.000. Ohessa joitakin Islannin hallinnon perusrakenteita.

Kjördæmi

Islanti jaetaan kuuteen alueelliseen vaalipiiriin (kjördæmi): Reykjavikurkjördæmi suður, Reykjavikurkjördæmi norður, Norðvesturkjördæmi, Norðausturkjördæmi, Suðurkjördæmi, Suðvesturkjördæmi.

Landshlutasamtök

Maa on lisäksi jaettu, osittain vaalipiirirajoja noudattavaan, kahdeksaan maanosaan, joiden tarkoituksena on vastata kunkin oman alueensa isommista rakennusprojekteista ja taloudellisista hankkeista. Näiden kahdeksan maanosan liiton nimi on islanniksi ’Landshlutasamtök’.

Samband íslenskra sveitarfélaga

Sýsla

Bær, kaupstaður

Kauptún, þorp

Maanosaliitto (Landshlutasamtök) tekee läheistä yhteistyötä Kuntaliiton, ’Samband íslenskra sveitarfélaga’, kanssa, joka taas huolehtii yhteistyössä valtion yksittäisiä kuntia koskevista valtiollisista asioista. Islanti jakautuu lisäksi 23 ns. ’sýslaan’. Se on eräänlainen kihlakunta, johdossa 'sýslumaður' (nimismies). Keflavikin kansainvälisellä lentoasemalla on oma nimismiehensä. Nimismiehen tehtäviin kuuluu lainsäädännön toteutumisen varmistaminen alueellaan. Jokainen ’sýsla’ sisältää joukon kuntia: kaupunkeja (bær, kaupstaður) ja maalaiskuntia (kauptún, þorp).

Sveitarfélag

Yhdestä tälläisesta kuntayksiköstä käytetään yleisnimeä ’sveitarfélag’ ja niitä on tällä hetkellä 79. Pienimmässa kunnassa on 50 asukasta. Pienet kunnat ovat viime vuosina lisänneet yhteistyötä ja karsineet hallinnollisia kulujaan kuntaliittymien kautta. Jokaisella kunnalla on kunnanhallitus. Reykjavikisissa sen nimi on ´bjorgarstjórn´ja muualla taas sen yleisnimi on ’sveitarsjórn’. Kunta saa myös käyttää perinteistä nimeä ’hreppsnefnd’ tai ’bæjarstjórn’, koska kukin kunta voi käyttää hallinnollisesta alueesta nimeä -hreppur (yleisin), -bær tai -sveit. Eli esim. Eiðarhreppur koostuu kirkonkylästä ’Eiðar’ ja sen kunnan alueen yksittäisistä maatiloista. Isommat paikkakunnat kulkevat hallinnollisestikin omalla nimellään: Kópavogur, Hafnafjörður jne. Kunnan koosta riippuen kunnanhallitukseen valitaan 3-27 edustajaa. Kunnanhallituksen puheenjohtajaa kutsutaan useimmiten nimellä ’oddviti’. Jos kunta on hyvin pieni, sinne ei erikseen valita kunnallisvaltuustoa (Reykjavissa borgarráð, muualla byggðarráð/ bæjarráð/ hreppsráð). Jos valtuusto valitaan, sen tehtävänä on käyttää toimeenpanovaltaa ja hoitaa taloushallinnon tehtäviä.