Tulivuoret
Islannin maaperä kuuluu maailman tuliperäisimpiin. Maan asuttamisen jälkeen tunnetaan n. 150 tulivuorenpurkausta ja niitä lasketaan tapahtuvan noin viiden vuoden välein. Kirjoitetun historian aikana tunnetuimman tulivuoren Heklan tiedetään purkautuneen vuoden 1104 jälkeen 20 kertaa, välillä ympäristölleen hyvin tuhoisin seurauksin. Heklan tuoreimmasta purkauksesta vuonna 2000 voit lukea lähemmin Pohjoismaiden vulkonologisen instituutin sivuilta.
Noin sadan kraaterin muodostama 25 km pitkä ketju Lakagķgar purkautui vuonna 1783 syösten laavaa niin paljon ja niin laajalti ympäristöönsä, ettei vastaavaa ole tapahtunut tunnetun historian aikana missään maailmassa. Kaasut ja tuhka levisivät ympäristöön ja tukahduttivat kaiken elämän. Karjasta kuoli suuri osa ja sen seurauksena ihmisiä kuoli jopa kymmenen tuhatta, yksi viidesosa koko silloisesta väkiluvusta.
Viime vuosikymmenien väestölle traagisin tulivuoren purkaus tapahtui 1973 Vestmannasaarten Heimaeyllä. Silloin saaren 5 300 asukasta evakuoitiin yhden yön aikana mantereelle kun saaren sivusta repesi uusi laavaa sykkivä kraateri. Purkaus alkoi tammikuun 23. päivänä ja kesti aina toukokuulle. Sinä aikana tuhoutui suuri osa asumuksista laavan alle tai hautautui tuhkaan. Saaren satama onnistuttiin pelastamaan suihkuttamalla merivettä taukoamatta valuvaan laavavirtaan. Laava kyettiin ohjaamaan sataman sivulle siten, että se muodostaa nykyisin suojaavan muurin sataman laidalle.
Vestmannasaarten eteläpuolella sijaitsee 60-luvulla kaksivuotisen merenalaisen tulivuorenpurkauksen aikana syntynyt saari, Surtsey. Saari on nykyisin rauhoitettu ja tiedemiehet voivat seurata siellä kuinka kasvillisuus ja linnusto muodostuvat tälläisessä täysin uudessa maa-alueessa.
Krafla, Pohjois-Islannissa, sijaitsee lähellä Myvatnin järveä. 1720-luvulla alueella riehuivat ns. "Myvatnin tulet", jolloin muutaman vuoden sisällä oli eri asteisia purkauksia. Niiden aiheuttamat laavavirrat peittivät maa-alueita alleen 34 kilometrin matkalla. Kaksi maatilaa rakennuksineen jäi laavan alle, se ympäröi kirkkomaan, mutta jätti kirkon koskematta. Viimeksi Kraflan alueella on ollut purkauksia 1975-84 samaan tapaan kuin 1720-luvulla.
Viime vuosien aikana on tapahtunut useita purkauksia Grķmsvötn-järvillä, jotka sijaitsevat Vatnajökull–jäätikön. Yläpuolella olevan jään nopeasti sulaessa on syntynyt rajuja tulvia, jotka saavat suuret jäälohkareet ja maamassat liikkeelle. Seuraukset ovat olleet usein tuhoisia. Islannin ympäri kulkeva tie on katkennut yli pyyhkäisevän tulvan tähdn monta kertaa.
